1. Johdanto
Voimassaolevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Näsijärveen ei saanut istuttaa kuhanpoikasia vuosina 2001 ja 2002. Istutuspannan tavoitteena on selvittää kuhan luontaisen lisääntymisen määrää, jotta istutusmääriä voitaisiin tulevaisuudessa pienentää ja siirtää säästyneet varat muiden lajien hyväksi. Selvitystyössä käynnistettiin koko järveä kattava kalastustiedustelu, mikä teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman Näsijärven eteläosan velvoitetarkkailun yhteydessä vuodelta 2002. Kuhan kasvun ja pyynnin kohteina olevien ikäluokkien selvittämiseksi kerätään vuosittain suomunäytteitä. Viimeiset näytteet kerätään vuonna 2008, jonka jälkeen voidaan arvioida luontaisesti lisääntyneiden kalojen osuutta käyttämällä hyväksi saaliskirjanpidoista ja kalastustiedustelusta saatuja tietoja.
2. Aineisto
Tutkimuksen aineisto kerättiin kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Näytekalat pyydettiin pääosin talvikaudella. Näsiselän sekä Vankaveden kuhat pyydettiin pääosin 45 mm:n (45-55mm) ja Koljonselän 50-60 mm:n (40-100mm) silmäkokoisilla verkoilla. Kaikkiaan Näsiselän kuhia oli 145 kpl, Koljonselän 246 kpl ja Vankaveden 100 kpl.
Näytekuhien jakaantuminen verkon silmäkokojen perusteella Näsijärvellä vuonna 2007.
3. Ikäjakauma
Kalojen ikä määritettiin suomuista. Ennen määritystä suomut prässättiin polykarbonaattilevylle määrityksen helpottamiseksi. Näsiselällä näytekuhat olivat pääasiassa 5- ja 6-vuotiaita, Koljonselällä 6-7-vuotiaita ja Vankavedellä 6-vuotiaita. Suurisilmäisten (>60 mm) verkkojen käyttö selittää vanhempien yksilöiden osuudet Koljonselän näytteissä. Kaikkien selkäalueiden näytteiden joukossa oli runsaasti vuonna 2001 syntyneitä kuhia. Vankavedellä hieman yli puolet ja Näsiselällä ja Koljonselällä noin kolmannes näytekuhista oli peräisin vuoden 2001 poikastuotannosta. Lisäksi Näsiselällä runsas neljännes näytekuhista oli peräisin vuoden 2002 poikastuotannosta. Edellä mainitut ikäluokat ovat peräisin Näsijärven luontaisesta tuotosta. Vuonna 2000 syntynyt, yleisesti heikohko ikäluokka on kuitenkin näkyvästi esillä Koljonselän aineistossa.
Näytekalojen ikäjakauma Näsijärvellä vuonna 2007.
4. Kuhan kasvu
Kuhan kasvu määritettiin suomunäytteistä takautuvan kasvun menetelmällä. Suomuista mitattiin säteiden pituudet ja kunkin vuosirenkaan etäisyys suomun keskustasta sädettä pitkin. Suomun sädettä verrattiin suhteessa kalan pituuteen pyyntihetkellä. Kalan pituus kunakin ikävuotena laskettiin yhtälöstä, jossa kunkin vuosirenkaan etäisyyttä verrattiin suhteessa suomun säteeseen.
Määrityksessä käytettiin Fraserin ja Leen lineaarista laskentamallia (Fraser 1916, Lee 1920): Li = Si / S (L-c) + c
jossa | ||
L | on kalan pituus | |
Li | on kalan pituus iässä i | |
S | on kalan suomun säde | |
Si | on kalan suomun säde iässä i | |
Vakion c arvona käytettiin 44:ää (Ruuhijärvi et. al. 1996) |
Kuhan kasvu Näsijärvellä on tasaista ja melko hidasta ja se saavuttaa asetuksen mukaisen 37 cm pituuden nipin napin 5-vuotiaana, kun vertailuna käytetyllä Vanajanselällä se on kasvanut saman ikäisenä viitisen senttiä pidemmäksi. Kalastusalueen nykyisen suosituksen mukaisen 40 cm alamitan se saavuttaa keskimäärin 6-vuotiaana. Vankavedellä kuhat ovat kasvaneet edellisvuotta hitaammin, kun taas Näsi- ja Koljonselällä kasvu on hitusen kohentunut.
Kuhan kasvu Näsijärvellä vuonna 2007 (takautuvan kasvun määritys).
Eri ikävuosien keskimääräisiä pituuksia Näsijärvellä vuosina 2001-2006.
![]() |
|||||||||||||
ikävuosi | |||||||||||||
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | |
![]() |
|||||||||||||
Vankavesi | |||||||||||||
2001 | 76 | 139 | 227 | 304 | 358 | 418 | 478 | 541 | 589 | 610 | |||
2003 | 80 | 158 | 253 | 335 | 391 | 451 | 489 | 544 | 498 | 535 | 560 | ||
2004 | 88 | 162 | 254 | 335 | 395 | 429 | 501 | 560 | |||||
2005 | 88 | 157 | 243 | 316 | 366 | 420 | 498 | 565 | 615 | 635 | 656 | 647 | 656 |
2006 | 90 | 159 | 238 | 306 | 359 | 402 | 443 | 455 | |||||
![]() |
|||||||||||||
Koljonselkä | |||||||||||||
2002 | 76 | 142 | 225 | 309 | 378 | 442 | 498 | 562 | 592 | 634 | 670 | 691 | |
2003 | 74 | 138 | 221 | 305 | 379 | 440 | 482 | 535 | 578 | 609 | 645 | 679 | 689 |
2004 | 81 | 144 | 239 | 330 | 402 | 449 | 523 | 565 | 610 | 651 | 666 | 706 | 705 |
2005 | 79 | 136 | 222 | 315 | 387 | 451 | 496 | 565 | 610 | 646 | 678 | 713 | 731 |
2006 | 82 | 148 | 241 | 328 | 396 | 460 | 504 | 557 | 610 | 643 | 681 | 702 | 719 |
![]() |
|||||||||||||
Näsiselkä | |||||||||||||
2004 | 75 | 126 | 216 | 311 | 371 | 386 | 401 | 468 | 528 | 591 | 638 | 686 | 715 |
2005 | 79 | 157 | 231 | 307 | 363 | 412 | |||||||
2006 | 84 | 145 | 229 | 311 | 380 | 436 | 477 | 532 | 595 | 652 | 698 | 712 | 722 |
![]() |
|||||||||||||
Vanajanselkä | |||||||||||||
2002 | 105 | 176 | 286 | 345 | 429 | 476 | |||||||
2004 | 104 | 220 | 324 | 379 | 436 | 495 | 508 | ||||||
![]() |
5. Yhteenveto
Tutkimusaineisto kerättiin entiseen tapaan kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Koljonselällä aineistossa olleita kuhia pyydettiin tavallista suuremman silmäkoon verkoilla ja kuhien ikäjakauma oli siellä odotetun leveä.
Tutkimusaineistossa 6-vuotiaiden (ikäluokka 2001) osuus oli runsain Näsiselällä ja Vankavedellä. Koljonselällä 6- ja 7-vuotiaat (ikäluokat 2001 ja 2000) muodostivat kumpainenkin lähes kolmanneksen koko selkäalueen aineistosta. Näsiselällä myös vuoden 2002 (5-vuotiaat) ikäluokka oli merkittävä runsaan neljänneksen osuudella alueen aineistosta.
Kuhan kasvu Näsijärvellä on takautuvan määrityksen mukaan tasaista ja melko hidasta etenkin ensimmäisten ikävuosien aikana. Vankavedellä kasvu on ollut 7. ja 8. vuotena selvästi muita selkäalueita hitaampaa. Yleensä kuhan kasvu Näsijärvellä oli vuoden 2006 tasolla.
Vuoden 2007 tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että kuhan luontainen lisääntyminen on merkittävää. Aineisto on luotettava, samalla tavalla ja samoilta kalastajilta kerätty. Tutkimuksen tulokset eivät poikkea aikaisempien vuosien linjasta. Verkkopyynnin laatu sekä pyynnin kohteena olevat ikä- tai kokoluokat eivät ole muuttuneet, vaikka vuosina 2001 ja 2002 kuhanpoikasia ei Näsijärveen juurikaan istutettu.
Laatinut: iktyonomi Markku Nieminen